airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Siulittaasumit nutaarsiassat

Inatsit tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitat siulittaasuata piffissamut januaari - septembari 2020-mut nalunaarutaa.
22. september 2020

Nuannaarutigaara Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitat ukioq manna maannamut sulisimanerat pillugu pingaarnerusunik tusagassiisinnaagama. 

“Siulittaasumit nutaarsiassat” ingerlaavartumik taamatut naatsunik imaqarlutik saqqummersinneqartarnissaat avammut suliniutitsinnut ilaavoq. Ukioq februarimi isumalioqatigiissitat siulittaasuattut ivertinneqarnerma kingorna isumalioqatigiissitat killiffiat misissuataareerlugu isumaliutigisannut ilaatittalersimavara inuiaqatigiinnut qanoq saqqumilaarnerulersinnaanersugut. Isumalioqatigiissitat sulinerat pillugu innuttaasut qanoq malinnaatinnerusinnaavagut? 

Taamatut isuma pilerpoq ukiup affakkuutaartumik nutaarsiassanik imaqarnerusumik atuagassiilaartalernissaq. Isumalioqatigiissitat ingerlataat, isumaliutaat, suliaat, angusaat aamma pilersaarutaat naatsumik oqaluttuarineqartassapput. Maannalu tassa “Siulittaasumit nutaarsiassat” nr. 1, 2020, saqqummerpoq. 

Isumalioqatigiissitat sinnerlugit neriuppunga taamaasilluta innuttaasunut soqutiginnittunut, immaqalu sumut killinnitsinnik erseqqinnerusumik paasisaqarusuttunut, ikiuutaasussamik saqqummersitsisalerumaarluta. 

Kikkulluunniit apeqquteqarusuttut isumalioqatigiissitat allattoqarfiannut saaffiginninnissaannut tikilluaqquakka.

Ineqi Skourup Kielsen, isumalioqatigiissitat siulittaasuat.

Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitat
Ukiup maanna imaalinerani isumalioqatigiissitanut ilaasortaasut aammalu immikkut ilaasortaatitaasut katillugit 12-iupput, tassa: 

  • Ineqi Skourup Kielsen, siulittaasoq, siulittaasoqarfimmi aamma siulittaasoq
  • Kuupik V. Kleist, siulittaasup tullia, siulittaasoqarfimmi aamma ilaasortaasoq
  • Nivi Olsen, ilaasortaq, siulittaasoqarfimmi aamma ilaasortaasoq
  • Pele Broberg, ilaasortaq
  • Aleqa Hammond, ilaasortaq
  • Daniel Thorleifsen, immikkut ilaasortaatitaq
  • Rosannguaq Rossen, immikkut ilaasortaatitaq
  • Mininnguaq Kleist, immikkut ilaasortaatitaq
  • Lida Skifte Lennert, immikkut ilaasortaatitaq
  • Skúli Magnusson, immikkut ilaasortaatitaq Sara Olsvig, immikkut ilaasortaatitaq
  • Inuuteq Holm Olsen, immikkut ilaasortaatitaq. 

Takuneqarsinnaavoq immikkut ilisimasallit ikinngitsut ikiortiserineqarsimasut. Tamatumani isumaavoq inuit suliassamut ilisimasallit Kalaallillu Nunaannik, inuiaqatigiinnik kalaallinik, oqaluttuarisaanerannik kulturiannillu piukkunnaatilimmik ilisimasaqartut, tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuutissap suliarineranut akuutinneqarnissaat. 

Suleqatigiissitat
Isumalioqatigiissitat aaqqissugaaneranni suleqatigiinnut agguataarneq aamma atuuppoq. Tunngaviusumik inatsisissamik siunnersuusiornermi suleqatigiissitat sulinerat qitiulluinnarpoq, taakkunani suliamut tunngatillugu misissueqqissaarnerit qulaajaanerillu ingerlanneqarmata.

Piffissap imaalinerani suleqatigiissitat katillugit pingasuupput, tassa: 

  • Naalakkersuisaatsit pillugit Suleqatigiissitat
  • Pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit Suleqatigiissitat
  • Nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasut pillugit Suleqatigiissitat. 

Suleqatigiissitat ataasiakkaat sulinerannut akisussaasuupput suleqatigiissitat pineqartut siulittaasui.

Isumalioqatigiissitanut siulittaasup suliassai 
Siulittaasoqarfimmut ilaasortaasut peqatigalugit siulittaasup pingaarnerusumik suliassaraa isumalioqatigiissitat ulluinnarni sulinerat siulersussallugu, pingaartumik isumalioqatigiissitat ataatsimiissatillugit ullormut oqaluuserisassatut siunnersuutinik ataatsimiissutissanillu piareersaasiornermut akisussaasuusassalluni.

Taamatuttaaq siulittaasup akisussaaffiinut ilaavoq isumalioqatigiissitat aalajangernerinik suliniutaannillu malitseqartitsisarnerup pitsaassusilimmik qularnaarneqartarnissaa. Suliassami tamatumani isumalioqatigiissitat allattoqarfiat qanimut ikorfartuisarpoq. 

Suliassaanut anginerusunut aamma ilaavoq siulittaasoqarfiup siulersorneqarnissaa. 

Siulittaasoqarfik allatut oqaatigalugu forretningsudvalgiuvoq, Ulluinnarni Aqutsisut. Naatsumik oqaatigalugu suliassat annerusut ingerlatsinermut attuumassuteqartut siulittaasoqarfiup susassaqarfigivai. Sapaatip akunnera allortarlugu siulittaasoqarfik ataatsimiittarpoq.

Tamatuma saniatigut siulittaasoq avammut oqaaseqartartuuvoq, soorlu tusagassiorfinnut nalunaarutit atortarlugit. Suliassamut tamatumunnga ilaavoq Naalakkersuisunut attaveqaataaneq, suliassat soqutigisallu pisariaqarfiisigut Naalakkersuisunut saaffiginninnikkut sulissutigineqartariaqartut siuttuuffigissallugit. 

Tunngaviusumik inatsisissamut missingiutip suliarineqarnerata siuariartornera pillugu nalunaaruteqartartussaatitaaneq 

Siorna 2019-imi isumalioqatigiissitat kingumut aallartimmata Naalakkersuisut iluatsillugu peqqusipput ukiut affakkaarlugit Kalaallit Nunaata tunngaviusumik inatsisissaanut missingiutip suliarineqarnerata siuariartornera pillugu isumalioqatigissitat Naalakkersuisunut nalunaaruteqartassasut.

Uanga maannamut siulittaasuunerma nalaani marloriarluta nalunaaruteqarpugut, tassa ukioq martsip qaammataani qanittumilu septemberip qaammataani. Taamatut nalunaaruteqartarneq aqqutigalugu Naalakkersuisut ingerlaavartumik ilisimatinneqartarput isumalioqatigiissitat sulinerata killiffianik. Tamatuma saniatigut taamatut Naalakkersuisunut tullissaanik nalunaaruteqarnissap tungaanut suliniutissat anguniagassallu qulequtarsiornerusumik nalunaarutigineqartarput. 

Tunngaviusumik inatsisissamut missingiutip maannamut sammineqarnera 
Siusinnerusukkut tusagassiorfinnut nalunaarutikkut tusarliunneqarpoq Kalaallit Nunaata tunngaviusumik inatsisissaanut missingiut siulleq qaammammi maj-imi naammassineqartoq. Isumalioqatigiissitat allattoqarfiat tamatuminnga suliarinnittuuvoq.

Taamanernit maannamut isumalioqatigiissitat arlaleriarlutik ataatsimiittarput suliaq taanna annertunerusumik oqaluuseralugu. Missingiut 15-t qaangilarlugit kapitaleqarpoq. Kapitalit ataasiakkaat sammisanut immikkoortunut annernut agguataarneqarnikuupput, taakkualu tamarmik immikkut paragraffinut agguataagaallutik.

Nunarsuarmi sumiluunniit tunngaviusumik inatsisit allat assigalugit missingiut aaqqissugaavoq. Siulliuvoq aallaqqaasiut (præambel, forord) kingulliullunilu aalajangersagaq atuutitsilernissamut tunngasoq. Taakkua akornanni kapitalit ilaatigut makkununnga tunngapput:

  • Inatsisartut (inatsisiliortussaatitaasut)
  • Naalakkersuisut (inatsisinik atuutsitsisussaatitaasut)
  • Eqqartuussiviit (eqqartuussisussaatitaasut)
  • Inuiattut ilisarnaatit
  • Pinngortitaq avatangiisillu
  • Pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu 
  • Nunanut allanut tunngasut 

Tunngaviusumik inatsisissamik suliarinninnermi pingaaruteqarpoq ilisimasassanik paasisanillu tutsuiginartunik tunngaveqarluartunillu tunulequteqartarnissaq. Tunngaviusumik inatsisissaq inatsisinut, peqqussutinut il.il. tamanut tunngaviusussaammat siunissami imunga atuuttussatut mianeralugu suliarineqartussaavoq.  

Tamatuma aqqutaani ajornartorsiutit taanngitsoorneq ajornartut ilagaat tunngaviusumik inatsisilerinermi taaguutit oqaatsillu kalaallisut tamaleraartumik atugaasarnerat. Taamaattumik suliassatsinnut ilaavoq taaguutinik oqaatsinillu ineriartortitsinissap sulissutigineqarnissaa. Manna anguniagaraarput: taamanikkussamut Kalaallit Nunaata naalagaaffiata tunngaviusumik inatsisaa atuutilerpat oqaatsit taaguutillu atorneqartussat pisortatigoortumik akuerisimaneqareertussaassapput. Tamanna pillugu Oqaasileriffik suleqatigalugu taaguusersuuserineq aamma maannangaaq ingerlapparput. 

Inunnik qaammarsaaneq paasitsiniaanerlu
Tunngaviusumik inatsisissamut missingiutip maanna imaalinerani suliarineqarnera ima siuarsimatigilereermat aalajangersimavugut tunngaviusumik inatsisit suunerannik inunnik qaammarsaallunilu paasisitsiniaanissaq ukiaq manna aallartisarneqassasoq.

Atortussiat assigiinngitsut maanna suliarineqaleruttorput. Aviisi paasissutissanik imalik Mediehuset Sermitsiaq.AG suleqatigalugu maanna suliarineqarpoq. Taanna oktoberip qiteqqunnerata missaani sinerissami inoqutigiinnut agguaanneqartussaavoq.

Atuagaaraq “Inatsit tunngaviusussaq pillugu sulineq - naatsumik oqaluttuaralugu” maanna aamma suliarineqarpoq. Taanna tunngaviusumik inatsisit suunerannik nassuiaatinik naatsunik imaqarnerusussaavoq. Taannattaaq ukiap ingerlanerani sinerissami inoqutigiinnut siammarterneqartussaavoq.

Suliniutitta aamma ilagaat videolianik naatsunik atortussiorneq. Taakku meeqqanut inuusuttuaqqanullu naatsorsuussaanerusussaapput taamatut ukiulinnut naleqqussakkanik imaqartussat. Kiisalu isumalioqatigiissitat nittartagaat aamma Facebook-imi quppernerat pimoorullugu piorsarneqarput.

Inunnik isumasiuineq
Isumalioqatigiissitat sulinerat aammalu tunngaviusumik inatsisissamik suliaqarnermut tunngasut inuit qanoq isumaqarfigineraat aamma suliaralugu aallartipparput. Tassani sinerissami inuit nalaatsornikkut makitat sianerfigineqaqattaarfigineqaleruttorput. Naatsorsuutigaarput taamatut inunnik isumasiuinerup inernera oktoberip qiteqqusimalernerani avammut saqqummiunneqarumaartoq.

Tusarniaanissaq 
Kalaallit Nunaata naalagaaffiata tunngaviusumik inatsisissaatut missiliuut piffissanngorpat tamanut ammasumik tusarniutigineqartussaavoq. Tamatuma qanoq qaqugulu ingerlanneqarnissaa pillugit piareersarnerit aallartimisaarneqareerput. Maannangaaq oqaatigiuminaappoq qaqugu pissanersoq, ilimanarporli 2021 aallartisimalerpat tamanut ammasumik tusarniaaneq siulleq ingerlanneqarumaartoq.

Allattoqarfik 
Allattoqarfiup Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitat allattoqarnikkut ikiorpaat.  

Allattoqarfiup makku akisussaaffigai:  

  • Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitat siunnersuutaasa ingerlaavartut isumaliutissiissummut immersornissai.
  • Tunngaviusumik inatsit pillugu oqallinnermik paasisitsiniaanermillu pilersitsineq, taamaalilluni kikkut tamarmik ilanngussisinnaanermut qulakkeerunneqarlutik.
  • Ilisimasanik katersineq nalunaarusianillu, nassuiaatinik, allakkianik il.il. isumaliutissiissummi atugassanik allanneq.
  • Suleqatigiissitanut ataasiakkaanut pilersinneqartunut allattoqarfittut atuunneq.
  • Suleqatigiissitani Isumalioqatigiissitanilu ataatsimiinnernik tamanik ataqatigiissaarineq pilersaarusiornerlu. 

Allattoqarfimmi ilinniagartuutut atorfillit suleqatigiissitanut allattaapput. Aasaq manna allattoqarfik nutaamik pisortartaarpoq, tassa inatsisileritooq Karen Kiær Jakobsen.

Sulinerup sivitsorneqarsinnaanera 
Tunngaviusumik inatsisissamik suliaqarneq nunatsinni aatsaat misilinneqarlunilu aallartinneqarpoq. Maannamut misilittagarineqalersimasut takutippaat suliassaq imaannaanngitsuusoq, pingaartumik peqqissaarunneqartariaqassusia eqqarsaatigalugu.

Isumalioqatigiissitat sulinerata sivitsorneqarsinnaanera Naalakkersuisut paasinnillutik periarfissat isigigitsik siusinnerusukkut nalunaarutigisarnikuuaat. 

Saaffiginnikkusuttut tikilluaqqusaapput 
Isumalioqatigiissitat sulinerat pillugu paasisaqarnerorusukkaanni allattoqarfik qaqugukkulluunniit saaffigineqarsinnaavoq. Sulisuvut piareersimapput apeqqutinik saaffiginnissutinillu assigiinngitsunik tigusinissaminnut. 

Nutaarsiassat tullii 
“Siulittaasumit nutaarsiassat” tullii ukiup affaa qaangiuppat saqqummeqqikkumaarput. 

Ineqi Skourup Kielsen

Inatsit tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitani siulittaasoq

Siumut